Elias Lönnrot -keskus vihittiin käyttöön 2. heinäkuuta 2007 Kajaanin kaupungintalolla. Elias Lönnrot ry:n tehtävä Lönnrotilla on ollut keskus Kajaanissa yli kymmenvuotisen toimintansa alusta lähtien. Viimeiset kaksi vuosikymmentä hän on kutsunut tätä paikkaa kodikseen. Monet toimijat voivat hyötyä Lönnrotin perinnöstä, joka on ehtymätön aarre, jota voidaan hyödyntää Kainuun ja Suomen hyväksi. Kajaanin kaupungintalo on myöntänyt Elias Lönnrot ry:lle tilat Elias Lönnrot -keskukselle. Lönnrot-keskuksen toimitilat kaupungintalolla toimivat keskuksenKeskuksen toiminnan keskipisteenä.
Elias Lönnrotin tilat on sisustettu 1800-luvulta peräisin olevilla maalaishenkisillä hengellisillä kalusteilla. Ne muistuttavat Louis Sparren Lönnrotin tuolia, joka löytyy Kajaanin residenssistä.
Myös muut kulttuurilaitokset ja -ryhmät voivat käyttää Lönnrot-keskuksen tiloja kokouksiin ja tapahtumiin. Samalla viikolla tiloissa toteutettiin esimerkiksi Kainuun puhujien 30-vuotisjuhla ja Kajaanin Runoviikon mahdollisuudet.
Kaupungintalon esittelytaulu on paljastunut kaupungintalon portin vierestä. Se kertoo kaupungintalon ja Lönnrotin, kahden toisiinsa kietoutuneen paikan, tarinasta. Raatihuone valmistui vuonna 1831. Vuonna 1833 Lönnrot saapui Kajaaniin. Kun Lönnrot toimi Kajaanin piirilääkärinä vuosina 1833-1854, hän sai valmiiksi suurimman osan elämäntyöstään.
Avajaisissa Lönnrot-seuran kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen esitti Kalevala-vieraan tervehdyksen, Tuulikki Yli-Lonttisen.
Seura käytti viime syksynä tilojen sisustukseen tutkijatohtori Heikki Rytkölä, Kajaanin kaupungin ja Kainuun museon, Porvoon museon ja Sammatin Lammin talon asiantuntijoita. Heikki Rytkölä löysi Suomen Kuvalehden 1800-luvun lopulla ilmestyneen taiteilija Louis Sparren artikkelin, joka sisälsi luonnoksen Lönnrotin tuolista, joka oli ainoa todiste siitä, millainen varustus Lönnrotilla on voinut olla. Raatihuoneelle on hankittu 28 talonpoikaisrokotustuolia ja kaksi pöytää.
Kuvassa vasemmalta oikealle Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, Kainuun Eino Leino ry:n varapuheenjohtaja Heljä Tervo, Elias Lönnrot -seuran sihteeri Johanna Anttonen ja Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Ketola.
Raatihuoneen sisätiloihin on suunniteltu Lönnrotin ystävän, taiteilija Louis Sparrenin Kajaanin historiaa dokumentoiva mininäyttely, jonka esittelytekstit on kirjoittanut Heikki Rytkölä. Kainuun Sanomat suunnitteli ja toteutti kehityspäällikkö Osmo Korhosen johdolla Raatihuoneen ulkopuolisen näyttötaulun, Sparren maalauksia sekä valokuvia Lönnrotista ja hänen perheestään.
Tavoitteena on, että keskuksen verkostomainen toiminta muuttuu ajan myötä digitaaliseen audiovisuaaliseen tekniikkaan ja tietoverkkoihin perustuvaksi virtuaaliseksi toimintaympäristöksi. Lönnrot Centerin alueella voidaan esittää pienimuotoisia näyttelyitä sekä virtuaalisia esityksiä. Yhteys professori Juha Pentikäisen kokoelmiin Lapin yliopistossa lienee tässä merkittävässä roolissa.
Elias Lönnrot -keskuksen toimintoja tullaan ajan myötä täydentämään. Keskuksen tehtäviin kuuluu Elias Lönnrotin henkilö- ja elämäntyön esillä pitäminen, toimiminen Kalevalaan ja Lönnrot-kysymyksiin liittyvänä kulttuuri- ja tiedotuskeskuksena sekä hänen alaansa koskevan tutkimuksen ja opetuksen edistäminen käytettävissä olevien resurssien edellyttämässä laajuudessa.
Lönnrot-seuran erinomaista kulttuuritoimintaa ovat tukeneet Lönnrotin rakennusten sisustukseen osallistuneet. Nimen saaminen kaupungintalon seinälle ei ole nykyään mahdollista. Nimet periytyvät tuleville sukupolville osoituksena siitä, miten kansalaiset ovat osallistuneet kaupungintalon historiaan. Lasse Lyytikäinen (Lasse Lyytikäinen)
